katoavuus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

katoavuus (40)[1]

  1. se, että on katoava

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑt̪oˌɑʋuːs/
  • tavutus: ka‧to‧a‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katoavuus katoavuudet
genetiivi katoavuuden katoavuuksien
partitiivi katoavuutta katoavuuksia
akkusatiivi katoavuus;
katoavuuden
katoavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi katoavuudessa katoavuuksissa
elatiivi katoavuudesta katoavuuksista
illatiivi katoavuuteen katoavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi katoavuudella katoavuuksilla
ablatiivi katoavuudelta katoavuuksilta
allatiivi katoavuudelle katoavuuksille
muut sijamuodot
essiivi katoavuutena katoavuuksina
translatiivi katoavuudeksi katoavuuksiksi
abessiivi katoavuudetta katoavuuksitta
instruktiivi katoavuuksin
komitatiivi katoavuuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan katoava vartalosta katoav- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40