katkonta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

katkonta (9-J)

  1. katkominen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑt̪kont̪ɑ/
  • tavutus: kat‧kon‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katkonta katkonnat
genetiivi katkonnan katkontojen
(katkontain)
partitiivi katkontaa katkontoja
akkusatiivi katkonta;
katkonnan
katkonnat
sisäpaikallissijat
inessiivi katkonnassa katkonnoissa
elatiivi katkonnasta katkonnoista
illatiivi katkontaan katkontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi katkonnalla katkonnoilla
ablatiivi katkonnalta katkonnoilta
allatiivi katkonnalle katkonnoille
muut sijamuodot
essiivi katkontana katkontoina
translatiivi katkonnaksi katkonnoiksi
abessiivi katkonnatta katkonnoitta
instruktiivi katkonnoin
komitatiivi katkontoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo katkonna-
vahva vartalo katkonta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]