karstaaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karstaaja (10)

  1. henkilö, joka karstaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑrst̪ɑːjɑ/
  • tavutus: kars‧taa‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karstaaja karstaajat
genetiivi karstaajan karstaajien
(karstaajain)
partitiivi karstaajaa karstaajia
akkusatiivi karstaaja;
karstaajan
karstaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi karstaajassa karstaajissa
elatiivi karstaajasta karstaajista
illatiivi karstaajaan karstaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi karstaajalla karstaajilla
ablatiivi karstaajalta karstaajilta
allatiivi karstaajalle karstaajille
muut sijamuodot
essiivi karstaajana karstaajina
translatiivi karstaajaksi karstaajiksi
abessiivi karstaajatta karstaajitta
instruktiivi karstaajin
komitatiivi karstaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karstaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]