karkaiseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
karkaiseminen (38)
- teonnimi verbistä karkaista
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karkaiseminen | karkaisemiset |
| genetiivi | karkaisemisen | karkaisemisten karkaisemisien |
| partitiivi | karkaisemista | karkaisemisia |
| akkusatiivi | karkaiseminen; karkaisemisen |
karkaisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karkaisemisessa | karkaisemisissa |
| elatiivi | karkaisemisesta | karkaisemisista |
| illatiivi | karkaisemiseen | karkaisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karkaisemisella | karkaisemisilla |
| ablatiivi | karkaisemiselta | karkaisemisilta |
| allatiivi | karkaisemiselle | karkaisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karkaisemisena (karkaisemisna) |
karkaisemisina |
| translatiivi | karkaisemiseksi | karkaisemisiksi |
| abessiivi | karkaisemisetta | karkaisemisitta |
| instruktiivi | – | karkaisemisin |
| komitatiivi | – | karkaisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karkaisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
karkaisemis- | |