kareilu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kareilu (2)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑrei̯lu/
- tavutus: ka‧rei‧lu
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kareilu | kareilut |
| genetiivi | kareilun | kareilujen kareiluiden kareiluitten |
| partitiivi | kareilua | kareiluita kareiluja |
| akkusatiivi | kareilu; kareilun |
kareilut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kareilussa | kareiluissa |
| elatiivi | kareilusta | kareiluista |
| illatiivi | kareiluun | kareiluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kareilulla | kareiluilla |
| ablatiivi | kareilulta | kareiluilta |
| allatiivi | kareilulle | kareiluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kareiluna | kareiluina |
| translatiivi | kareiluksi | kareiluiksi |
| abessiivi | kareilutta | kareiluitta |
| instruktiivi | – | kareiluin |
| komitatiivi | – | kareiluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kareilu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. kareileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kareilu Kielitoimiston sanakirjassa