kannibaali

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kannibaali (5)

  1. eläin joka syö oman lajinsa jäseniä
    Eräs hämähäkkilaji suihkuttaa naaraan päälle tainnuttavan sumutteen, jonka jälkeen koiras pääsee parittelemaan. Tämä onkin koiraan kannalta turvallisin tapa, koska monet naarashämähäkit ovat kannibaaleja, vieläpä sitä sorttia, joka on paljon useammin nälkäinen kuin seksinnälkäinen.[1]
  2. ihmissyöjä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kannibaali kannibaalit
genetiivi kannibaalin kannibaalien
(kannibaalein)
partitiivi kannibaalia kannibaaleja
akkusatiivi kannibaali; kannibaalin kannibaalit
Sisäpaikallissijat
inessiivi kannibaalissa kannibaaleissa
elatiivi kannibaalista kannibaaleista
illatiivi kannibaaliin kannibaaleihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kannibaalilla kannibaaleilla
ablatiivi kannibaalilta kannibaaleilta
allatiivi kannibaalille kannibaaleille
Muut
essiivi kannibaalina kannibaaleina
translatiivi kannibaaliksi kannibaaleiksi
abessiivi kannibaalitta kannibaaleitta
instruktiivi kannibaalein
komitatiivi kannibaaleine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • Termi kannibaali on itse asiassa peräisin Kolumbukselta. Saavuttuaan 1400-luvun lopulla Karibialle hän kuuli tarinoita hurjasta ja sotaisasta heimosta, karibaaleista, jotka söivät ihmislihaa. Koska Kolumbus kuvitteli olevansa Intiassa, hän uskoi ihmisten tarkoittavan khan-ibaaleja, suuren kaanin alamaisia, ja näin termi yhdistyi ihmissyöntiin.[2]

Käännökset[muokkaa]


Viitteet[muokkaa]

  1. Bargum, Katja & Kokko, Hanna. Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä. WSOY. Helsinki. 2008. ISBN 978-951-0-34020-2: s. 259
  2. Kaaro, Jani. Sääli ja muita syitä ihmissyöntiin. Tiede-lehti 11/2010. Verkkoversio