kangistuttava

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kangistuttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä kangistua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kangistuttava kangistuttavat
genetiivi kangistuttavan kangistuttavien
(kangistuttavain)
partitiivi kangistuttavaa kangistuttavia
akkusatiivi kangistuttava; kangistuttavan kangistuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kangistuttavassa kangistuttavissa
elatiivi kangistuttavasta kangistuttavista
illatiivi kangistuttavaan kangistuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kangistuttavalla kangistuttavilla
ablatiivi kangistuttavalta kangistuttavilta
allatiivi kangistuttavalle kangistuttaville
muut sijamuodot
essiivi kangistuttavana kangistuttavina
translatiivi kangistuttavaksi kangistuttaviksi
abessiivi kangistuttavatta kangistuttavitta
instruktiivi kangistuttavin
komitatiivi kangistuttavine

Verbi[muokkaa]

kangistuttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kangistuttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kangistuttava kangistuttavat
genetiivi kangistuttavan kangistuttavien
(kangistuttavain)
partitiivi kangistuttavaa kangistuttavia
akkusatiivi kangistuttava; kangistuttavan kangistuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kangistuttavassa kangistuttavissa
elatiivi kangistuttavasta kangistuttavista
illatiivi kangistuttavaan kangistuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kangistuttavalla kangistuttavilla
ablatiivi kangistuttavalta kangistuttavilta
allatiivi kangistuttavalle kangistuttaville
muut sijamuodot
essiivi kangistuttavana kangistuttavina
translatiivi kangistuttavaksi kangistuttaviksi
abessiivi kangistuttavatta kangistuttavitta
instruktiivi kangistuttavin
komitatiivi kangistuttavine