kangertaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kangertaminen (38)
- teonnimi verbistä kangertaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kangertaminen | kangertamiset |
| genetiivi | kangertamisen | kangertamisten kangertamisien |
| partitiivi | kangertamista | kangertamisia |
| akkusatiivi | kangertaminen; kangertamisen |
kangertamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kangertamisessa | kangertamisissa |
| elatiivi | kangertamisesta | kangertamisista |
| illatiivi | kangertamiseen | kangertamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kangertamisella | kangertamisilla |
| ablatiivi | kangertamiselta | kangertamisilta |
| allatiivi | kangertamiselle | kangertamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kangertamisena (kangertamisna) |
kangertamisina |
| translatiivi | kangertamiseksi | kangertamisiksi |
| abessiivi | kangertamisetta | kangertamisitta |
| instruktiivi | – | kangertamisin |
| komitatiivi | – | kangertamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kangertamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kangertamis- | |