kanamaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kanamaisuus (40)

  1. se, että on kanamainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑnɑˌmɑi̯suːs/
  • tavutus: ka‧na‧mai‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kanamaisuus kanamaisuudet
genetiivi kanamaisuuden kanamaisuuksien
partitiivi kanamaisuutta kanamaisuuksia
akkusatiivi kanamaisuus;
kanamaisuuden
kanamaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kanamaisuudessa kanamaisuuksissa
elatiivi kanamaisuudesta kanamaisuuksista
illatiivi kanamaisuuteen kanamaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kanamaisuudella kanamaisuuksilla
ablatiivi kanamaisuudelta kanamaisuuksilta
allatiivi kanamaisuudelle kanamaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kanamaisuutena kanamaisuuksina
translatiivi kanamaisuudeksi kanamaisuuksiksi
abessiivi kanamaisuudetta kanamaisuuksitta
instruktiivi kanamaisuuksin
komitatiivi kanamaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kanamaisuude-
vahva vartalo kanamaisuute-
konsonantti-
vartalo
kanamaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan kanamainen vartalosta kanamais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]