kamara

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kamara (12)[1]

  1. (elintarvike) teurastettaessa kaltatusta siannahan aiheesta eli vuodasta elintarvikkeeksi valittu osa, mistä on poistettu teurastettaessa pintakerros eli orvaskesi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑmɑrɑ/
  • tavutus: ka‧ma‧ra

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kamara kamarat
genetiivi kamaran kamaroiden
kamaroitten
(kamarain)
partitiivi kamaraa kamaroita
akkusatiivi kamara;
kamaran
kamarat
sisäpaikallissijat
inessiivi kamarassa kamaroissa
elatiivi kamarasta kamaroista
illatiivi kamaraan kamaroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kamaralla kamaroilla
ablatiivi kamaralta kamaroilta
allatiivi kamaralle kamaroille
muut sijamuodot
essiivi kamarana kamaroina
translatiivi kamaraksi kamaroiksi
abessiivi kamaratta kamaroitta
instruktiivi kamaroin
komitatiivi kamaroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kamara-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kamara Kielitoimiston sanakirjassa

Turkki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kamara

  1. hytti
  2. kajuutta
  3. parlamentin kamari

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12