kaliseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaliseminen (38)
- teonnimi verbistä kalista
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaliseminen | kalisemiset |
| genetiivi | kalisemisen | kalisemisten kalisemisien |
| partitiivi | kalisemista | kalisemisia |
| akkusatiivi | kaliseminen; kalisemisen |
kalisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kalisemisessa | kalisemisissa |
| elatiivi | kalisemisesta | kalisemisista |
| illatiivi | kalisemiseen | kalisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kalisemisella | kalisemisilla |
| ablatiivi | kalisemiselta | kalisemisilta |
| allatiivi | kalisemiselle | kalisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kalisemisena (kalisemisna) |
kalisemisina |
| translatiivi | kalisemiseksi | kalisemisiksi |
| abessiivi | kalisemisetta | kalisemisitta |
| instruktiivi | – | kalisemisin |
| komitatiivi | – | kalisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kalisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kalisemis- | |