kaksinapaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaksinapaisuus (40)

  1. se, että on kaksinapainen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaksinapaisuus kaksinapaisuudet
genetiivi kaksinapaisuuden kaksinapaisuuksien
partitiivi kaksinapaisuutta kaksinapaisuuksia
akkusatiivi kaksinapaisuus;
kaksinapaisuuden
kaksinapaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaksinapaisuudessa kaksinapaisuuksissa
elatiivi kaksinapaisuudesta kaksinapaisuuksista
illatiivi kaksinapaisuuteen kaksinapaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaksinapaisuudella kaksinapaisuuksilla
ablatiivi kaksinapaisuudelta kaksinapaisuuksilta
allatiivi kaksinapaisuudelle kaksinapaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kaksinapaisuutena kaksinapaisuuksina
translatiivi kaksinapaisuudeksi kaksinapaisuuksiksi
abessiivi kaksinapaisuudetta kaksinapaisuuksitta
instruktiivi kaksinapaisuuksin
komitatiivi kaksinapaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaksinapaisuude-
vahva vartalo kaksinapaisuute-
konsonantti-
vartalo
kaksinapaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan kaksinapainen vartalosta kaksinapais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]