kaksinaamaisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaksinaamaisuus (40)
- se, että on kaksinaamainen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaksinaamaisuus | kaksinaamaisuudet |
| genetiivi | kaksinaamaisuuden | kaksinaamaisuuksien |
| partitiivi | kaksinaamaisuutta | kaksinaamaisuuksia |
| akkusatiivi | kaksinaamaisuus; kaksinaamaisuuden |
kaksinaamaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaksinaamaisuudessa | kaksinaamaisuuksissa |
| elatiivi | kaksinaamaisuudesta | kaksinaamaisuuksista |
| illatiivi | kaksinaamaisuuteen | kaksinaamaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaksinaamaisuudella | kaksinaamaisuuksilla |
| ablatiivi | kaksinaamaisuudelta | kaksinaamaisuuksilta |
| allatiivi | kaksinaamaisuudelle | kaksinaamaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaksinaamaisuutena | kaksinaamaisuuksina |
| translatiivi | kaksinaamaisuudeksi | kaksinaamaisuuksiksi |
| abessiivi | kaksinaamaisuudetta | kaksinaamaisuuksitta |
| instruktiivi | – | kaksinaamaisuuksin |
| komitatiivi | – | kaksinaamaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kaksinaamaisuude- | |
| vahva vartalo | kaksinaamaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
kaksinaamaisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan kaksinaamainen vartalosta kaksinaamais- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on kaksinaamainen
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kaksinaamaisuus Kielitoimiston sanakirjassa