kaivin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaivin (33)

  1. kaivamiseen käytettävä laite tai muu väline, kaivuri

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑi̯ʋin/
  • tavutus: kai‧vin

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kaivin Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

kaivin

  1. (taivutusmuoto, murteellinen) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kaivaa

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]