kairaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kairaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kairata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kairaava | kairaavat |
| genetiivi | kairaavan | kairaavien (kairaavain) |
| partitiivi | kairaavaa | kairaavia |
| akkusatiivi | kairaava; kairaavan | kairaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kairaavassa | kairaavissa |
| elatiivi | kairaavasta | kairaavista |
| illatiivi | kairaavaan | kairaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kairaavalla | kairaavilla |
| ablatiivi | kairaavalta | kairaavilta |
| allatiivi | kairaavalle | kairaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kairaavana | kairaavina |
| translatiivi | kairaavaksi | kairaaviksi |
| abessiivi | kairaavatta | kairaavitta |
| instruktiivi | – | kairaavin |
| komitatiivi | – | kairaavine |