kaikonnut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kaikonnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kaikota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaikonnut | kaikonneet |
| genetiivi | kaikonneen | kaikonneiden kaikonneitten |
| partitiivi | kaikonnutta | kaikonneita |
| akkusatiivi | kaikonnut; kaikonneen | kaikonneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaikonneessa | kaikonneissa |
| elatiivi | kaikonneesta | kaikonneista |
| illatiivi | kaikonneeseen | kaikonneisiin kaikonneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaikonneella | kaikonneilla |
| ablatiivi | kaikonneelta | kaikonneilta |
| allatiivi | kaikonneelle | kaikonneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaikonneena | kaikonneina |
| translatiivi | kaikonneeksi | kaikonneiksi |
| abessiivi | kaikonneetta | kaikonneitta |
| instruktiivi | – | kaikonnein |
| komitatiivi | – | kaikonneine |