kaarevuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kaarevuus (40)
- se, että jokin on kaareva
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑːreʋuːs/
- tavutus: kaa‧re‧vuus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaarevuus | kaarevuudet |
| genetiivi | kaarevuuden | kaarevuuksien |
| partitiivi | kaarevuutta | kaarevuuksia |
| akkusatiivi | kaarevuus; kaarevuuden |
kaarevuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaarevuudessa | kaarevuuksissa |
| elatiivi | kaarevuudesta | kaarevuuksista |
| illatiivi | kaarevuuteen | kaarevuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaarevuudella | kaarevuuksilla |
| ablatiivi | kaarevuudelta | kaarevuuksilta |
| allatiivi | kaarevuudelle | kaarevuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaarevuutena | kaarevuuksina |
| translatiivi | kaarevuudeksi | kaarevuuksiksi |
| abessiivi | kaarevuudetta | kaarevuuksitta |
| instruktiivi | – | kaarevuuksin |
| komitatiivi | – | kaarevuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kaarevuude- | |
| vahva vartalo | kaarevuute- | |
| konsonantti- vartalo |
kaarevuut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, että jokin on kaareva
|