kaarevuus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaarevuus (40)[1]

  1. se, että jokin on kaareva

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑːreʋuːs/
  • tavutus: kaa‧re‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaarevuus kaarevuudet
genetiivi kaarevuuden kaarevuuksien
partitiivi kaarevuutta kaarevuuksia
akkusatiivi kaarevuus;
kaarevuuden
kaarevuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaarevuudessa kaarevuuksissa
elatiivi kaarevuudesta kaarevuuksista
illatiivi kaarevuuteen kaarevuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaarevuudella kaarevuuksilla
ablatiivi kaarevuudelta kaarevuuksilta
allatiivi kaarevuudelle kaarevuuksille
muut sijamuodot
essiivi kaarevuutena kaarevuuksina
translatiivi kaarevuudeksi kaarevuuksiksi
abessiivi kaarevuudetta kaarevuuksitta
instruktiivi kaarevuuksin
komitatiivi kaarevuuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

kaareva + -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kaarevuussäde

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40