köyhdyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
köyhdyttäminen (38)
- teonnimi verbistä köyhdyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | köyhdyttäminen | köyhdyttämiset |
| genetiivi | köyhdyttämisen | köyhdyttämisten köyhdyttämisien |
| partitiivi | köyhdyttämistä | köyhdyttämisiä |
| akkusatiivi | köyhdyttäminen; köyhdyttämisen |
köyhdyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | köyhdyttämisessä | köyhdyttämisissä |
| elatiivi | köyhdyttämisestä | köyhdyttämisistä |
| illatiivi | köyhdyttämiseen | köyhdyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | köyhdyttämisellä | köyhdyttämisillä |
| ablatiivi | köyhdyttämiseltä | köyhdyttämisiltä |
| allatiivi | köyhdyttämiselle | köyhdyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | köyhdyttämisenä (köyhdyttämisnä) |
köyhdyttämisinä |
| translatiivi | köyhdyttämiseksi | köyhdyttämisiksi |
| abessiivi | köyhdyttämisettä | köyhdyttämisittä |
| instruktiivi | – | köyhdyttämisin |
| komitatiivi | – | köyhdyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | köyhdyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
köyhdyttämis- | |