kätkijä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kätkijä (12)
- henkilö, joka kätkee
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkæt̪kijæ/
- tavutus: kät‧ki‧jä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kätkijä | kätkijät |
| genetiivi | kätkijän | kätkijöiden kätkijöitten (kätkijäin) |
| partitiivi | kätkijää | kätkijöitä |
| akkusatiivi | kätkijä; kätkijän |
kätkijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kätkijässä | kätkijöissä |
| elatiivi | kätkijästä | kätkijöistä |
| illatiivi | kätkijään | kätkijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kätkijällä | kätkijöillä |
| ablatiivi | kätkijältä | kätkijöiltä |
| allatiivi | kätkijälle | kätkijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kätkijänä | kätkijöinä |
| translatiivi | kätkijäksi | kätkijöiksi |
| abessiivi | kätkijättä | kätkijöittä |
| instruktiivi | – | kätkijöin |
| komitatiivi | – | kätkijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kätkijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka kätkee
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kätkijä Kielitoimiston sanakirjassa