kätkeytyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kätkeytyminen (38)
- teonnimi verbistä kätkeytyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kätkeytyminen | kätkeytymiset |
| genetiivi | kätkeytymisen | kätkeytymisten kätkeytymisien |
| partitiivi | kätkeytymistä | kätkeytymisiä |
| akkusatiivi | kätkeytyminen; kätkeytymisen |
kätkeytymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kätkeytymisessä | kätkeytymisissä |
| elatiivi | kätkeytymisestä | kätkeytymisistä |
| illatiivi | kätkeytymiseen | kätkeytymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kätkeytymisellä | kätkeytymisillä |
| ablatiivi | kätkeytymiseltä | kätkeytymisiltä |
| allatiivi | kätkeytymiselle | kätkeytymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kätkeytymisenä (kätkeytymisnä) |
kätkeytymisinä |
| translatiivi | kätkeytymiseksi | kätkeytymisiksi |
| abessiivi | kätkeytymisettä | kätkeytymisittä |
| instruktiivi | – | kätkeytymisin |
| komitatiivi | – | kätkeytymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kätkeytymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kätkeytymis- | |