käskettävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
käskettävä
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä käskeä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käskettävä | käskettävät |
| genetiivi | käskettävän | käskettävien (käskettäväin) |
| partitiivi | käskettävää | käskettäviä |
| akkusatiivi | käskettävä; käskettävän | käskettävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käskettävässä | käskettävissä |
| elatiivi | käskettävästä | käskettävistä |
| illatiivi | käskettävään | käskettäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käskettävällä | käskettävillä |
| ablatiivi | käskettävältä | käskettäviltä |
| allatiivi | käskettävälle | käskettäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käskettävänä | käskettävinä |
| translatiivi | käskettäväksi | käskettäviksi |
| abessiivi | käskettävättä | käskettävittä |
| instruktiivi | – | käskettävin |
| komitatiivi | – | käskettävine |
Verbi[muokkaa]
käskettävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä käskettää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käskettävä | käskettävät |
| genetiivi | käskettävän | käskettävien (käskettäväin) |
| partitiivi | käskettävää | käskettäviä |
| akkusatiivi | käskettävä; käskettävän | käskettävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käskettävässä | käskettävissä |
| elatiivi | käskettävästä | käskettävistä |
| illatiivi | käskettävään | käskettäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käskettävällä | käskettävillä |
| ablatiivi | käskettävältä | käskettäviltä |
| allatiivi | käskettävälle | käskettäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käskettävänä | käskettävinä |
| translatiivi | käskettäväksi | käskettäviksi |
| abessiivi | käskettävättä | käskettävittä |
| instruktiivi | – | käskettävin |
| komitatiivi | – | käskettävine |