kärrääjä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kärrääjä (10)
- henkilö, joka kärrää
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkærːæːjæ/
- tavutus: kär‧rää‧jä
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kärrääjä | kärrääjät |
genetiivi | kärrääjän | kärrääjien (kärrääjäin) |
partitiivi | kärrääjää | kärrääjiä |
akkusatiivi | kärrääjä; kärrääjän |
kärrääjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kärrääjässä | kärrääjissä |
elatiivi | kärrääjästä | kärrääjistä |
illatiivi | kärrääjään | kärrääjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kärrääjällä | kärrääjillä |
ablatiivi | kärrääjältä | kärrääjiltä |
allatiivi | kärrääjälle | kärrääjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kärrääjänä | kärrääjinä |
translatiivi | kärrääjäksi | kärrääjiksi |
abessiivi | kärrääjättä | kärrääjittä |
instruktiivi | – | kärrääjin |
komitatiivi | – | kärrääjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kärrääjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka kärrää
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kärrääjä Kielitoimiston sanakirjassa