kärrääjä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kärrääjä (10)

  1. henkilö, joka kärrää

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkærːæːjæ/
  • tavutus: kär‧rää‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kärrääjä kärrääjät
genetiivi kärrääjän kärrääjien
(kärrääjäin)
partitiivi kärrääjää kärrääjiä
akkusatiivi kärrääjä;
kärrääjän
kärrääjät
sisäpaikallissijat
inessiivi kärrääjässä kärrääjissä
elatiivi kärrääjästä kärrääjistä
illatiivi kärrääjään kärrääjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kärrääjällä kärrääjillä
ablatiivi kärrääjältä kärrääjiltä
allatiivi kärrääjälle kärrääjille
muut sijamuodot
essiivi kärrääjänä kärrääjinä
translatiivi kärrääjäksi kärrääjiksi
abessiivi kärrääjättä kärrääjittä
instruktiivi kärrääjin
komitatiivi kärrääjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kärrääjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]