kärkyntä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kärkyntä (9-J)

  1. kärkkyminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkærkynt̪æ/
  • tavutus: kär‧kyn‧tä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kärkyntä kärkynnät
genetiivi kärkynnän kärkyntöjen
(kärkyntäin)
partitiivi kärkyntää kärkyntöjä
akkusatiivi kärkyntä;
kärkynnän
kärkynnät
sisäpaikallissijat
inessiivi kärkynnässä kärkynnöissä
elatiivi kärkynnästä kärkynnöistä
illatiivi kärkyntään kärkyntöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kärkynnällä kärkynnöillä
ablatiivi kärkynnältä kärkynnöiltä
allatiivi kärkynnälle kärkynnöille
muut sijamuodot
essiivi kärkyntänä kärkyntöinä
translatiivi kärkynnäksi kärkynnöiksi
abessiivi kärkynnättä kärkynnöittä
instruktiivi kärkynnöin
komitatiivi kärkyntöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kärkynnä-
vahva vartalo kärkyntä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]