käräjöitsevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
käräjöitsevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä käräjöidä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | käräjöitsevä | käräjöitsevät |
genetiivi | käräjöitsevän | käräjöitsevien (käräjöitseväin) |
partitiivi | käräjöitsevää | käräjöitseviä |
akkusatiivi | käräjöitsevä; käräjöitsevän | käräjöitsevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | käräjöitsevässä | käräjöitsevissä |
elatiivi | käräjöitsevästä | käräjöitsevistä |
illatiivi | käräjöitsevään | käräjöitseviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | käräjöitsevällä | käräjöitsevillä |
ablatiivi | käräjöitsevältä | käräjöitseviltä |
allatiivi | käräjöitsevälle | käräjöitseville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | käräjöitsevänä | käräjöitsevinä |
translatiivi | käräjöitseväksi | käräjöitseviksi |
abessiivi | käräjöitsevättä | käräjöitsevittä |
instruktiivi | – | käräjöitsevin |
komitatiivi | – | käräjöitsevine |