käräjöiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
käräjöiminen (38)
- teonnimi verbistä käräjöidä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käräjöiminen | käräjöimiset |
| genetiivi | käräjöimisen | käräjöimisten käräjöimisien |
| partitiivi | käräjöimistä | käräjöimisiä |
| akkusatiivi | käräjöiminen; käräjöimisen |
käräjöimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käräjöimisessä | käräjöimisissä |
| elatiivi | käräjöimisestä | käräjöimisistä |
| illatiivi | käräjöimiseen | käräjöimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käräjöimisellä | käräjöimisillä |
| ablatiivi | käräjöimiseltä | käräjöimisiltä |
| allatiivi | käräjöimiselle | käräjöimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käräjöimisenä (käräjöimisnä) |
käräjöimisinä |
| translatiivi | käräjöimiseksi | käräjöimisiksi |
| abessiivi | käräjöimisettä | käräjöimisittä |
| instruktiivi | – | käräjöimisin |
| komitatiivi | – | käräjöimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | käräjöimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
käräjöimis- | |