känsäisyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

känsäisyys (40)

  1. se, että on känsäinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkænsæi̯syːs/
  • tavutus: kän‧säi‧syys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi känsäisyys känsäisyydet
genetiivi känsäisyyden känsäisyyksien
partitiivi känsäisyyttä känsäisyyksiä
akkusatiivi känsäisyys;
känsäisyyden
känsäisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi känsäisyydessä känsäisyyksissä
elatiivi känsäisyydestä känsäisyyksistä
illatiivi känsäisyyteen känsäisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi känsäisyydellä känsäisyyksillä
ablatiivi känsäisyydeltä känsäisyyksiltä
allatiivi känsäisyydelle känsäisyyksille
muut sijamuodot
essiivi känsäisyytenä känsäisyyksinä
translatiivi känsäisyydeksi känsäisyyksiksi
abessiivi känsäisyydettä känsäisyyksittä
instruktiivi känsäisyyksin
komitatiivi känsäisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo känsäisyyde-
vahva vartalo känsäisyyte-
konsonantti-
vartalo
känsäisyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan känsäinen vartalosta känsäis- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]