käkkärä
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
käkkärä (11)
- (puhekieltä) jokin, joka on muodoltaan vääntynyt tai muuten vääristynyt
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkækːæræ/
- tavutus: käk‧kä‧rä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käkkärä | käkkärät |
| genetiivi | käkkärän | käkkärien käkkäröiden käkkäröitten (käkkäröjen) (käkkäräin) |
| partitiivi | käkkärää | käkkäriä käkkäröitä (käkkäröjä) |
| akkusatiivi | käkkärä; käkkärän |
käkkärät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käkkärässä | käkkäröissä käkkärissä |
| elatiivi | käkkärästä | käkkäröistä käkkäristä |
| illatiivi | käkkärään | käkkäröihin käkkäriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käkkärällä | käkkäröillä käkkärillä |
| ablatiivi | käkkärältä | käkkäröiltä käkkäriltä |
| allatiivi | käkkärälle | käkkäröille käkkärille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käkkäränä | käkkäröinä käkkärinä |
| translatiivi | käkkäräksi | käkkäröiksi käkkäriksi |
| abessiivi | käkkärättä | käkkäröittä käkkärittä |
| instruktiivi | – | käkkäröin käkkärin |
| komitatiivi | – | käkkärine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | käkkärä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |