käärijä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
käärijä (12)
- henkilö, joka käärii
- maatalouskone, jolla kääritään paaleja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käärijä | käärijät |
| genetiivi | käärijän | käärijöiden käärijöitten (käärijäin) |
| partitiivi | käärijää | käärijöitä |
| akkusatiivi | käärijä; käärijän |
käärijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käärijässä | käärijöissä |
| elatiivi | käärijästä | käärijöistä |
| illatiivi | käärijään | käärijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käärijällä | käärijöillä |
| ablatiivi | käärijältä | käärijöiltä |
| allatiivi | käärijälle | käärijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käärijänä | käärijöinä |
| translatiivi | käärijäksi | käärijöiksi |
| abessiivi | käärijättä | käärijöittä |
| instruktiivi | – | käärijöin |
| komitatiivi | – | käärijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | käärijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä kääriä (kääri- + -jä)
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka käärii
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- erisnimet: Kääriäinen