juurtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
juurtaminen (38)
- teonnimi verbistä juurtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | juurtaminen | juurtamiset |
| genetiivi | juurtamisen | juurtamisten juurtamisien |
| partitiivi | juurtamista | juurtamisia |
| akkusatiivi | juurtaminen; juurtamisen |
juurtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | juurtamisessa | juurtamisissa |
| elatiivi | juurtamisesta | juurtamisista |
| illatiivi | juurtamiseen | juurtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | juurtamisella | juurtamisilla |
| ablatiivi | juurtamiselta | juurtamisilta |
| allatiivi | juurtamiselle | juurtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | juurtamisena (juurtamisna) |
juurtamisina |
| translatiivi | juurtamiseksi | juurtamisiksi |
| abessiivi | juurtamisetta | juurtamisitta |
| instruktiivi | – | juurtamisin |
| komitatiivi | – | juurtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | juurtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
juurtamis- | |