julistus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]julistus (39)
- yhteinen julkinen, yleensä aatteellinen, kannanotto; se, että julistetaan
- (uskonto) Jumalan lain lukeminen ihmisille
- Onko julistus vinoutunut, jos laista ei saa saarnata?
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjulist̪us/
- tavutus: ju‧lis‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | julistus | julistukset |
| genetiivi | julistuksen | julistusten julistuksien |
| partitiivi | julistusta | julistuksia |
| akkusatiivi | julistus; julistuksen |
julistukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | julistuksessa | julistuksissa |
| elatiivi | julistuksesta | julistuksista |
| illatiivi | julistukseen | julistuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | julistuksella | julistuksilla |
| ablatiivi | julistukselta | julistuksilta |
| allatiivi | julistukselle | julistuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | julistuksena | julistuksina |
| translatiivi | julistukseksi | julistuksiksi |
| abessiivi | julistuksetta | julistuksitta |
| instruktiivi | – | julistuksin |
| komitatiivi | – | julistuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | julistukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
julistus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. yhteinen julkinen, yleensä aatteellinen, kannanotto
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]itsenäisyysjulistus, julistuskirja, ohjelmajulistus, ohjelmanjulistus, pannaanjulistus, pannajulistus, puolueettomuusjulistus, sodanjulistus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- julistus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 2267 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa