julistautuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
julistautuminen (38)
- teonnimi verbistä julistautua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | julistautuminen | julistautumiset |
| genetiivi | julistautumisen | julistautumisten julistautumisien |
| partitiivi | julistautumista | julistautumisia |
| akkusatiivi | julistautuminen; julistautumisen |
julistautumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | julistautumisessa | julistautumisissa |
| elatiivi | julistautumisesta | julistautumisista |
| illatiivi | julistautumiseen | julistautumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | julistautumisella | julistautumisilla |
| ablatiivi | julistautumiselta | julistautumisilta |
| allatiivi | julistautumiselle | julistautumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | julistautumisena (julistautumisna) |
julistautumisina |
| translatiivi | julistautumiseksi | julistautumisiksi |
| abessiivi | julistautumisetta | julistautumisitta |
| instruktiivi | – | julistautumisin |
| komitatiivi | – | julistautumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | julistautumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
julistautumis- | |