jousitus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
jousitus (39)
- jousien joukko esimerkiksi ajoneuvossa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjou̯sit̪us/
- tavutus: jou‧si‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jousitus | jousitukset |
genetiivi | jousituksen | jousitusten jousituksien |
partitiivi | jousitusta | jousituksia |
akkusatiivi | jousitus; jousituksen |
jousitukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jousituksessa | jousituksissa |
elatiivi | jousituksesta | jousituksista |
illatiivi | jousitukseen | jousituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jousituksella | jousituksilla |
ablatiivi | jousitukselta | jousituksilta |
allatiivi | jousitukselle | jousituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jousituksena | jousituksina |
translatiivi | jousitukseksi | jousituksiksi |
abessiivi | jousituksetta | jousituksitta |
instruktiivi | – | jousituksin |
komitatiivi | – | jousituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jousitukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jousitus- |
Käännökset[muokkaa]
1. jousien joukko esimerkiksi ajoneuvossa
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
aktiivijousitus, erillisjousitus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- jousitus Kielitoimiston sanakirjassa