joiunta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjoi̯unt̪ɑ/
- tavutus: joi‧un‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | joiunta | joiunnat |
| genetiivi | joiunnan | joiuntojen (joiuntain) |
| partitiivi | joiuntaa | joiuntoja |
| akkusatiivi | joiunta; joiunnan |
joiunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | joiunnassa | joiunnoissa |
| elatiivi | joiunnasta | joiunnoista |
| illatiivi | joiuntaan | joiuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | joiunnalla | joiunnoilla |
| ablatiivi | joiunnalta | joiunnoilta |
| allatiivi | joiunnalle | joiunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | joiuntana | joiuntoina |
| translatiivi | joiunnaksi | joiunnoiksi |
| abessiivi | joiunnatta | joiunnoitta |
| instruktiivi | – | joiunnoin |
| komitatiivi | – | joiuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | joiunna- | |
| vahva vartalo | joiunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. joikuminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- joiunta Kielitoimiston sanakirjassa