johdos

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

johdos (39)

  1. (kielitiede) sanan vartalosta säännöllisesti äänteitä lisäämällä ja muuttamalla kehitetty uusi sana, jonka merkitys muodostuu alkujaan vanhan sanan merkityksen ja johtimien luokkamerkityksien yhdistelystä
    tiede ja tieto ovat tie-sanan johdoksia.
  2. (kemia) yhdiste, joka on syntynyt toisesta siten, että jokin tämän atomeista on korvautunut toisella atomilla tai yksinkertaisella radikaaliksi kutsutulla atomiryhmällä
    Fraktiotislauksella voidaan tervasta erottaa useita aromaattisia hiilivetyjä ja niiden johdoksia, mm. bentseeniä, naftaleenia ja antraseenia. (opinnot.internetix.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjohdos/
  • tavutus: joh‧dos

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi johdos johdokset
genetiivi johdoksen johdosten
johdoksien
partitiivi johdosta johdoksia
akkusatiivi johdos;
johdoksen
johdokset
sisäpaikallissijat
inessiivi johdoksessa johdoksissa
elatiivi johdoksesta johdoksista
illatiivi johdokseen johdoksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi johdoksella johdoksilla
ablatiivi johdokselta johdoksilta
allatiivi johdokselle johdoksille
muut sijamuodot
essiivi johdoksena johdoksina
translatiivi johdokseksi johdoksiksi
abessiivi johdoksetta johdoksitta
instruktiivi johdoksin
komitatiivi johdoksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo johdokse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
johdos-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]