jaotteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
jaotteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jaotella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jaotteleva | jaottelevat |
| genetiivi | jaottelevan | jaottelevien (jaottelevain) |
| partitiivi | jaottelevaa | jaottelevia |
| akkusatiivi | jaotteleva; jaottelevan | jaottelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jaottelevassa | jaottelevissa |
| elatiivi | jaottelevasta | jaottelevista |
| illatiivi | jaottelevaan | jaotteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jaottelevalla | jaottelevilla |
| ablatiivi | jaottelevalta | jaottelevilta |
| allatiivi | jaottelevalle | jaotteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jaottelevana | jaottelevina |
| translatiivi | jaottelevaksi | jaotteleviksi |
| abessiivi | jaottelevatta | jaottelevitta |
| instruktiivi | – | jaottelevin |
| komitatiivi | – | jaottelevine |