järkeily
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
järkeily (2)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjærkei̯ly/
- tavutus: jär‧kei‧ly
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | järkeily | järkeilyt |
genetiivi | järkeilyn | järkeilyjen järkeilyiden järkeilyitten |
partitiivi | järkeilyä | järkeilyitä järkeilyjä |
akkusatiivi | järkeily; järkeilyn |
järkeilyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | järkeilyssä | järkeilyissä |
elatiivi | järkeilystä | järkeilyistä |
illatiivi | järkeilyyn | järkeilyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | järkeilyllä | järkeilyillä |
ablatiivi | järkeilyltä | järkeilyiltä |
allatiivi | järkeilylle | järkeilyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | järkeilynä | järkeilyinä |
translatiivi | järkeilyksi | järkeilyiksi |
abessiivi | järkeilyttä | järkeilyittä |
instruktiivi | – | järkeilyin |
komitatiivi | – | järkeilyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | järkeily- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. järkeileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- järkeily Kielitoimiston sanakirjassa