jäljestävä
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
jäljestävä (10) (ei vertailuasteita)
- sellainen, joka jäljestää
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjæljest̪æʋæ/
- tavutus: jäl‧jes‧tä‧vä
Verbi[muokkaa]
jäljestävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jäljestää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jäljestävä | jäljestävät |
| genetiivi | jäljestävän | jäljestävien (jäljestäväin) |
| partitiivi | jäljestävää | jäljestäviä |
| akkusatiivi | jäljestävä; jäljestävän |
jäljestävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jäljestävässä | jäljestävissä |
| elatiivi | jäljestävästä | jäljestävistä |
| illatiivi | jäljestävään | jäljestäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jäljestävällä | jäljestävillä |
| ablatiivi | jäljestävältä | jäljestäviltä |
| allatiivi | jäljestävälle | jäljestäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jäljestävänä | jäljestävinä |
| translatiivi | jäljestäväksi | jäljestäviksi |
| abessiivi | jäljestävättä | jäljestävittä |
| instruktiivi | – | jäljestävin |
| komitatiivi | – | jäljestävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |