jäätikkö

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jäätikkö (4-A)

  1. maan napa- ja vuoristoseduilla lumirajan yläpuolella muodostunut ja myös lumirajan alapuolelle siirtynyt monien metrien paksuisen jään kattama laaja jääkenttä ja virta
    Lumirajan yläpuolella kasaantunut lumi puristuu tiiviiksi jäämassaksi ja muodostaa jäätikön.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjæːt̪ikːø/
  • tavutus: jää‧tik‧kö

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jäätikkö jäätiköt
genetiivi jäätikön jäätiköiden
jäätiköitten
jäätikköjen
partitiivi jäätikköä jäätikköjä
jäätiköitä
akkusatiivi jäätikkö;
jäätikön
jäätiköt
sisäpaikallissijat
inessiivi jäätikössä jäätiköissä
elatiivi jäätiköstä jäätiköistä
illatiivi jäätikköön jäätikköihin
jäätiköihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jäätiköllä jäätiköillä
ablatiivi jäätiköltä jäätiköiltä
allatiivi jäätikölle jäätiköille
muut sijamuodot
essiivi jäätikkönä jäätikköinä
jäätiköinä
translatiivi jäätiköksi jäätiköiksi
abessiivi jäätiköttä jäätiköittä
instruktiivi jäätiköin
komitatiivi jäätikköine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jäätikö-
vahva vartalo jäätikkö-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

jäätikköhylly, jäätikköjärvi, jäätikkökaivo, jäätikkötiede, jäätikkötutkija, lakijäätikkö, lauttajäätikkö, mannerjäätikkö

Aiheesta muualla[muokkaa]