ivaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ivaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ivata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ivaava | ivaavat |
| genetiivi | ivaavan | ivaavien (ivaavain) |
| partitiivi | ivaavaa | ivaavia |
| akkusatiivi | ivaava; ivaavan | ivaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ivaavassa | ivaavissa |
| elatiivi | ivaavasta | ivaavista |
| illatiivi | ivaavaan | ivaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ivaavalla | ivaavilla |
| ablatiivi | ivaavalta | ivaavilta |
| allatiivi | ivaavalle | ivaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ivaavana | ivaavina |
| translatiivi | ivaavaksi | ivaaviksi |
| abessiivi | ivaavatta | ivaavitta |
| instruktiivi | – | ivaavin |
| komitatiivi | – | ivaavine |