istuva
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]istuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä istua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | istuva | istuvat |
| genetiivi | istuvan | istuvien (istuvain) |
| partitiivi | istuvaa | istuvia |
| akkusatiivi | istuva; istuvan |
istuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | istuvassa | istuvissa |
| elatiivi | istuvasta | istuvista |
| illatiivi | istuvaan | istuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | istuvalla | istuvilla |
| ablatiivi | istuvalta | istuvilta |
| allatiivi | istuvalle | istuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | istuvana | istuvina |
| translatiivi | istuvaksi | istuviksi |
| abessiivi | istuvatta | istuvitta |
| instruktiivi | – | istuvin |
| komitatiivi | – | istuvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | istuva- | |
| vahva vartalo | istuva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |