istuutuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]istuutuminen (38)
- teonnimi verbistä istuutua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | istuutuminen | istuutumiset |
| genetiivi | istuutumisen | istuutumisten istuutumisien |
| partitiivi | istuutumista | istuutumisia |
| akkusatiivi | istuutuminen; istuutumisen |
istuutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | istuutumisessa | istuutumisissa |
| elatiivi | istuutumisesta | istuutumisista |
| illatiivi | istuutumiseen | istuutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | istuutumisella | istuutumisilla |
| ablatiivi | istuutumiselta | istuutumisilta |
| allatiivi | istuutumiselle | istuutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | istuutumisena (istuutumisna) |
istuutumisina |
| translatiivi | istuutumiseksi | istuutumisiksi |
| abessiivi | istuutumisetta | istuutumisitta |
| instruktiivi | – | istuutumisin |
| komitatiivi | – | istuutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | istuutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
istuutumis- | |