irrotellut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
irrotellut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä irrotella
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | irrotellut | irrotelleet |
genetiivi | irrotelleen | irrotelleiden irrotelleitten |
partitiivi | irrotellutta | irrotelleita |
akkusatiivi | irrotellut; irrotelleen | irrotelleet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | irrotelleessa | irrotelleissa |
elatiivi | irrotelleesta | irrotelleista |
illatiivi | irrotelleeseen | irrotelleisiin irrotelleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | irrotelleella | irrotelleilla |
ablatiivi | irrotelleelta | irrotelleilta |
allatiivi | irrotelleelle | irrotelleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | irrotelleena | irrotelleina |
translatiivi | irrotelleeksi | irrotelleiksi |
abessiivi | irrotelleetta | irrotelleitta |
instruktiivi | – | irrotellein |
komitatiivi | – | irrotelleine |