inspiroituminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
inspiroituminen (38)
- teonnimi verbistä inspiroitua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | inspiroituminen | inspiroitumiset |
| genetiivi | inspiroitumisen | inspiroitumisten inspiroitumisien |
| partitiivi | inspiroitumista | inspiroitumisia |
| akkusatiivi | inspiroituminen; inspiroitumisen |
inspiroitumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | inspiroitumisessa | inspiroitumisissa |
| elatiivi | inspiroitumisesta | inspiroitumisista |
| illatiivi | inspiroitumiseen | inspiroitumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | inspiroitumisella | inspiroitumisilla |
| ablatiivi | inspiroitumiselta | inspiroitumisilta |
| allatiivi | inspiroitumiselle | inspiroitumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | inspiroitumisena (inspiroitumisna) |
inspiroitumisina |
| translatiivi | inspiroitumiseksi | inspiroitumisiksi |
| abessiivi | inspiroitumisetta | inspiroitumisitta |
| instruktiivi | – | inspiroitumisin |
| komitatiivi | – | inspiroitumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | inspiroitumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
inspiroitumis- | |