infra

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: infra-


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

infra (9)

  1. (arkikieltä) infrastruktuuri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi infra
genetiivi infran
partitiivi infraa
akkusatiivi infra;
infran
sisäpaikallissijat
inessiivi infrassa
elatiivi infrasta
illatiivi infraan
ulkopaikallissijat
adessiivi infralla
ablatiivi infralta
allatiivi infralle
muut sijamuodot
essiivi infrana
translatiivi infraksi
abessiivi infratta
instruktiivi
komitatiivi infroine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • infra Kielitoimiston sanakirjassa

Latina[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

īnfrā

  1. alapuolella, alhaalla; alapuolelle, alas
  2. alempanaedempänä

Liittyvät sanat[muokkaa]

Prepositio[muokkaa]

infra

  1. (paikasta, ajasta, koosta, arvosta) alapuolella
  2. pienempi; huonompi; alempi jne.
  3. (ajasta) jälkeen

Lähteet[muokkaa]

Ivar A. Heikel: Latinalais-Suomalainen Sanakirja. Helsinki: Otava, 1935.