induktio
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]induktio (3)
- (logiikka) yleisen tosiasian päätteleminen yksittäisistä tapauksista
- (fysiikka) sähkövirran ja -jännitteen muodostaminen magneettikenttien liikkeen avulla
- (biologia) solujen erilaistumisen aiheuttava vaikutus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈindukˌt̪io/
- tavutus: in‧duk‧ti‧o
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | induktio | induktiot |
| genetiivi | induktion | induktioiden induktioitten |
| partitiivi | induktiota | induktioita |
| akkusatiivi | induktio; induktion |
induktiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | induktiossa | induktioissa |
| elatiivi | induktiosta | induktioista |
| illatiivi | induktioon | induktioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | induktiolla | induktioilla |
| ablatiivi | induktiolta | induktioilta |
| allatiivi | induktiolle | induktioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | induktiona | induktioina |
| translatiivi | induktioksi | induktioiksi |
| abessiivi | induktiotta | induktioitta |
| instruktiivi | – | induktioin |
| komitatiivi | – | induktioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | induktio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. yleisen tosiasian päätteleminen yksittäisistä tapauksista
|