imuroiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
imuroiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä imuroida
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | imuroiva | imuroivat |
| genetiivi | imuroivan | imuroivien (imuroivain) |
| partitiivi | imuroivaa | imuroivia |
| akkusatiivi | imuroiva; imuroivan | imuroivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | imuroivassa | imuroivissa |
| elatiivi | imuroivasta | imuroivista |
| illatiivi | imuroivaan | imuroiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | imuroivalla | imuroivilla |
| ablatiivi | imuroivalta | imuroivilta |
| allatiivi | imuroivalle | imuroiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | imuroivana | imuroivina |
| translatiivi | imuroivaksi | imuroiviksi |
| abessiivi | imuroivatta | imuroivitta |
| instruktiivi | – | imuroivin |
| komitatiivi | – | imuroivine |