imuroiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
imuroiminen (38)
- teonnimi verbistä imuroida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | imuroiminen | imuroimiset |
| genetiivi | imuroimisen | imuroimisten imuroimisien |
| partitiivi | imuroimista | imuroimisia |
| akkusatiivi | imuroiminen; imuroimisen |
imuroimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | imuroimisessa | imuroimisissa |
| elatiivi | imuroimisesta | imuroimisista |
| illatiivi | imuroimiseen | imuroimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | imuroimisella | imuroimisilla |
| ablatiivi | imuroimiselta | imuroimisilta |
| allatiivi | imuroimiselle | imuroimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | imuroimisena (imuroimisna) |
imuroimisina |
| translatiivi | imuroimiseksi | imuroimisiksi |
| abessiivi | imuroimisetta | imuroimisitta |
| instruktiivi | – | imuroimisin |
| komitatiivi | – | imuroimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | imuroimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
imuroimis- | |