imitoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
imitoiminen (38)
- teonnimi verbistä imitoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | imitoiminen | imitoimiset |
| genetiivi | imitoimisen | imitoimisten imitoimisien |
| partitiivi | imitoimista | imitoimisia |
| akkusatiivi | imitoiminen; imitoimisen |
imitoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | imitoimisessa | imitoimisissa |
| elatiivi | imitoimisesta | imitoimisista |
| illatiivi | imitoimiseen | imitoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | imitoimisella | imitoimisilla |
| ablatiivi | imitoimiselta | imitoimisilta |
| allatiivi | imitoimiselle | imitoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | imitoimisena (imitoimisna) |
imitoimisina |
| translatiivi | imitoimiseksi | imitoimisiksi |
| abessiivi | imitoimisetta | imitoimisitta |
| instruktiivi | – | imitoimisin |
| komitatiivi | – | imitoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | imitoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
imitoimis- | |