ilostuttava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ilostuttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä ilostua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilostuttava | ilostuttavat |
| genetiivi | ilostuttavan | ilostuttavien (ilostuttavain) |
| partitiivi | ilostuttavaa | ilostuttavia |
| akkusatiivi | ilostuttava; ilostuttavan | ilostuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilostuttavassa | ilostuttavissa |
| elatiivi | ilostuttavasta | ilostuttavista |
| illatiivi | ilostuttavaan | ilostuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilostuttavalla | ilostuttavilla |
| ablatiivi | ilostuttavalta | ilostuttavilta |
| allatiivi | ilostuttavalle | ilostuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilostuttavana | ilostuttavina |
| translatiivi | ilostuttavaksi | ilostuttaviksi |
| abessiivi | ilostuttavatta | ilostuttavitta |
| instruktiivi | – | ilostuttavin |
| komitatiivi | – | ilostuttavine |
Verbi[muokkaa]
ilostuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ilostuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilostuttava | ilostuttavat |
| genetiivi | ilostuttavan | ilostuttavien (ilostuttavain) |
| partitiivi | ilostuttavaa | ilostuttavia |
| akkusatiivi | ilostuttava; ilostuttavan | ilostuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilostuttavassa | ilostuttavissa |
| elatiivi | ilostuttavasta | ilostuttavista |
| illatiivi | ilostuttavaan | ilostuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilostuttavalla | ilostuttavilla |
| ablatiivi | ilostuttavalta | ilostuttavilta |
| allatiivi | ilostuttavalle | ilostuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilostuttavana | ilostuttavina |
| translatiivi | ilostuttavaksi | ilostuttaviksi |
| abessiivi | ilostuttavatta | ilostuttavitta |
| instruktiivi | – | ilostuttavin |
| komitatiivi | – | ilostuttavine |