ilostuttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ilostuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ilostuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilostuttanut | ilostuttaneet |
| genetiivi | ilostuttaneen | ilostuttaneiden ilostuttaneitten |
| partitiivi | ilostuttanutta | ilostuttaneita |
| akkusatiivi | ilostuttanut; ilostuttaneen | ilostuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilostuttaneessa | ilostuttaneissa |
| elatiivi | ilostuttaneesta | ilostuttaneista |
| illatiivi | ilostuttaneeseen | ilostuttaneisiin ilostuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilostuttaneella | ilostuttaneilla |
| ablatiivi | ilostuttaneelta | ilostuttaneilta |
| allatiivi | ilostuttaneelle | ilostuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilostuttaneena | ilostuttaneina |
| translatiivi | ilostuttaneeksi | ilostuttaneiksi |
| abessiivi | ilostuttaneetta | ilostuttaneitta |
| instruktiivi | – | ilostuttanein |
| komitatiivi | – | ilostuttaneine |